tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kun paavi on hilpeimmästä päästä

A-ha! En mä olekaan Fforstissa mikään ainoa muinainen fossiili. Saatiin tänään sähköpostilistallemme päivitetty lista talon asukkaista (jossa siis tiiätuotamiks luki myös asukkaiden syntymäajat) ja hoh, sieltähän selvisi, että täällä asuu vanhoja rutkuja vaikka lampaat söis! Ne ei vaan nähtävästi osallistu kaikkeen yhtä aktiivisesti kuin ysärillä syntyneet. Pitihän se arvata. Varmaan söivät liikaa hiekkaa hiekkalaatikolla ydinlaskeuman aikaan vuonna 1986.

Opiskeltiin 1A-ryhmän kanssa tänään muun muassa numeroita. Käytiin ensin läpi kaksikymmentäviisi-sanahirviöt ja sitten paljastin, että huijuupeliähän se oli, ei kukaan noin oikeasti sano. Minusta ne sanoi tunnin loppuun mennessä tosi hienosti mä/minä olen kakskytyksvuotias (puhuttiin - ja -sanoista viimeksi, nyt osa on ja osa minä). Bingoakin pelattiin ja ne kirjoitti toistensa puhelinnumeroita sanelun perusteella taululle. Huippujengiä.

Huomenna opetan 1B:lle imperfektiä. Olen itse asiassa ollut siksi tämän illan aika hermona. Suomen mestari 1 -kirjassa sitä koko asiaa ei edes käsitellä, joten pykäsin kaikki tehtävät itse, enkä ole pätkääkään varma, onko mulla päässäni riittävän jäsentyneitä sääntöjä sille, mitä me huomenna tehdään. Sentään kävi kuten ounastelinkin eli opin verbityypit kuin hupsista vaan heti, kun jouduin oikeasti käyttämään niitä. Tähän mennessä verbityyppien kohdalla muistissani on ollut pelkkä jäsentymätön läjä, vaikka kuinka oli tänä vuonna S2-opinnot.

En tiiä. Stressaa vähän. Vaikka kummahan se olis, ellei streissais, kun kaikki on vasta alkanut ja mä vielä haeskelen, miten se kaikki pidetään hallinnassa. Leipä on ihanaa täällä - nyt mulla on kurpitsansiemenleipää. Puolen litran tönkkä maustamatonta luomujogurttia maksaa alle euron. (Näin siis tälpualjokkee - en ole kartoittanut luomutilannetta Puolan puolella. Täällä on sikana kaikkea eikä ainakaan luomumaitotuotteet ole tavallisiin verrattuina ollenkaan niin kalliita kuin Suomessa.) Kesä tulee kerrallaan korkeintaan puoleksi päiväksi. Häirihee, kun ei ole käytännöllistä ja nättiä olkalaukkua kaikille muovitaskuille ja whiteboardmarkereille ja Suomen mestareille (olen käyttänyt nyt paremman puutteessa Pajalan kengästä ostamaani hätäapulaukkua, johon kieltämättä mahtuu vaikka mitä, mutta...). Ensi viikonloppuna en ainakaan mene Berliiniin laukkumetsälle - meillä on Fforstin kanssa jonkinlainen ryhmäytymisviikonloppu jossain pusikossa lauantaista sunnuntaihin. Ripari, kohtaamme jälleen.

Tänään vaikutti mielialaan aika lailla se, kun luin uutisia. Yritin etsiä Mittelstufeni yksinäisille susille Romanille ja Laurille sopivia tekstejä Hesarin nettisivuilta ja päädyin koko ajan ihan kamaliin uutisiin. Sain kopioitua herroille opiskelijoille kolme tekstiä: yksi koski paavin synttäreitä, yksi Sauli Niinistöä ja yksi jotain jalkapalloilijaa, joka pääsi viimein kotiin sairaalasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti